Amsterdam alkaa tuntua jo ihanan kotoisalta, joten meilla alkoi molemmilla aikalailla yhta-aikaa jalka kaivata taas tien paalle. Suunnittelemme siis matkustavamme jo huomenna Koopenhaminaan ihmettelemaan sikalaista kesaa ja etsiskelemaan yopaikkaa ystavallisilta paikallisilta (majoitusta ei siis viela ole loytynyt). Ei kylla huoletakaan, makuupussit mukana ja kylla sielta varmasti joku paikka loytyy, jos ei muuta niin joku tosihalpa motelli! Sitten viikonvaihteessa suunnaksi Pohjois-Ruotsi ja lopulta jotenkin joskus Ouluun.
On toisaalta jotenkin haikeaa tottakai hyvastella tallainen paikka, mutta onneksi nyt tiedan etta tamakin kaupunki ja maa on olemassa ja luultavasti saan palata tanne milloin vaan, tavalla tai toisella. Seuraavaksi voisin siis ihastua Koopenhaminaan ja katsella sieltakin jo vahan seutuja silla silmalla. Veri tuntuisi vetavan maailmalle, mutta silti toisinaan, erityisesti iltaisin meinaa vahan kouraista mahanpohjasta kun kaikki oma on niin kaukana.
Taalla nakee todella paljon enemman eri kulttuureja. Houstimme kertoikin, etta oikeastaan taalla on tarkeampaa osata englantia kuin hollantia, koska ulkomaalaisia on niin paljon ettei koskaan voi olla varma mita kielta toinen puhuu. Han naureskeli keskustelleensa tuntitolkulla englanniksi uuden tuttavuuden kanssa vain huomatakseen lopuksi, etta he ovat molemmat oikeasti hollantilaisia. Toita taalta saisi melko helposti, mutta vuokrat ovat todella korkeita. Riippuen toki alueesta jossa haluaa asua.
Hauska ajatella, enta jos. Naina paivina se on ollut helppoa, kiireettomassa lampimassa saassa puistoja ja kanavanvieria seuraillen. Kaupoista loytyy petollisen paljon kaikkia uusia, upeita, edullisia pakkokokeilla-leivoksia mukaan piknikeille ja saa hellii seka varjossa viihtyvaa etta lampoa kaipaavaa. Ei ihme etta suurin osa Hollantilaisesta taiteesta kantaa taustallaan harmaata taivasta, kokoajan paalla roikkuu pieni sateen tuntu. Lisaksi taalla on niin paljon kivempi luonto ja linnusto (haikaroita on ihana seurata), etta puistikoissa oleskelu on paljon viihtyisampaa kuin Suomessa hyttysten syottina.
No, enikeis. Ilmoitus on kirjailtu couchsurfing.orgiin, yksi hyva juna lahtisi huomenna illalla puoli kahdeksalta ja kylla tassa alkaa olla taas sellainen pieni lahtokutina paalla. Toivotaan etta loytyy uusi housti ajoissa!
Halauksia maailmalta,
Laura
4. heinäkuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti